Matkalla Tokioon – Kesäterkut Satulta

Olemme saaneet todellakin nauttia lämmöstä ja ei jää lämpöä puuttumaan Tokion kisoistakaan. Lämpö kipuaa lähemmäs 40 astetta ja sitten siihen lyödään lisukkeena kosteus, niin ”köyhä saunailmiö” on valmiina.

On puhuttu, että Tokion sää tulee olemaan kisojen historian kuumimmat. Kuumuuteen sopeutuminen onkin tärkeässä roolissa ja etenkin kuumuuden vaikutus on suurempi ulkoilmalajeissa. Suomen säät ovat olleet sopivaa harjoitusta, vaikka lämpötilalukemat ovat olleetkin huomattavasti alempia. Kasvihuoneessa tomaatteja ja kurkkuja kastellessa on päässyt kyllä siihen lämpöiseen ja kosteaan tunnelmaan. ”Vedenvirtaus” otsalta on se välitön ilmiö.

Kauden kisat ovat olleet vähissä ja ne kisat mitä olen käynyt ovat todellakin olleet tuloksellisesti matalalentoa. Voipi sanoa, että on ”nokka” maata viiltänyt. Tasaisuus sarjoissa on tipotiessään. Pätkä on hyvää ja sitten tulee hetki, kun ei olisi koskaan ampunut. Pitäisikö se vaan ajatella, että huonot kenraalit ja hyvät kisat. Kenraaliharjoituksissa kun aina kouluaikoina tuli joulu- tai kevätnäytelmässä jotenkin sössittyä. Toki olisihan se omalle mielelle rauhaa, kun saisi jonkun tasaisen kisan sarjojen suhteen alle ja sitä myötä myös tulos saisi olla hyvä. Kaikesta huolimatta on itseluottamus vaan pidettävä ja kun tietää ettei ole ”pappia kyydissä” ensimmäistä kertaa.

Aseenperä tuli vaihdettua reipas kolme viikkoa sitten. Aikas tiukka veto tähän lopulle pätkälle ennen Tokiota. Perän myötä tunnen nyt hallitsevani asetta, eikä ase vie minua. Entinen oli perältään noin 1,5 cm pidempi ja esimerkiksi asennon tekeminen ei tuntunut luonnolliselta, vaan tuli väännettyä. Se on vain niin, että kun ikää tulee, niin kroppakin muuttuu. Onneksi on kehitelty säätöperiä, jotta muokkauksia on nopeampi ja helpompi tehdä. Aseenperä on tällä hetkellä hyvä, kun vain sen ”kuljettaja” saisi tekniikan täydellisesti kohdilleen. Nyt on pientä ”yskimistä koneessa”.

Sitä olisi siis noin 1 ½ viikkoa aikaa laittaa asiat kohdilleen, sillä 16.7. lähtee illalla Finnairin sinivalkoiset siivet kohti Tokiota ja siellä perillä seuraavana aamuna paikallista aikaa kello 9 pintaan. Aikaeroa reissussa olisi 6 tuntia kurottavaa kiinni. Varsinaiset ”kisakarkelot” kisaillaan 28.-29.7. ja silloin jokainen ampuja toivoo olevansa siinä tarkimmassa iskussa. Naisten trapissa ei löydy selkeää yhtä voittajaehdokasta, sillä skaala kärkeen on laaja. Voipi sanoa, että jopa 8-12:sta naisella on mahdollisuus nousta ykköspallille onnistuessaan.

Siispä kaikille antoisia ja nautinnollisia hetkiä urheilun parissa. Toivotaan paljon ”sinivalkoisia” onnistumisia Tokion kisoissa 21.7.-8.8.2021.

Hyvää kesää
Satu